Tiedonsaantioikeus, tehtävänjakosopimus ja huoltotestamentti uusperheessä herättää aika-ajoin keskustelua, jo termien sekavuuden vuoksi. Joulukuussa 2019 voimaan tullut lapsenhuoltolaki aiheutti muutoksia tiedonsaantioikeuteen uusperheissä. Tiedonsaantioikeutta ei enää tarvitse hakea käräjäoikeudesta vaan sen voi vahvistaa lastenvalvojalla myös bonusvanhemmalle, mikäli molemmat huoltajat ovat siihen suostuvaisia. Myös tehtävänjakosopimuksella huoltajat voivat vahvistaa lapsesta huolehtimista ja uusperheen arjen sujuvuutta myös bonusvanhemman osalta. Huoltotestamentti mahdollistaa myös tahdonilmiasun tilanteissa, jossa suhde toiseen vanhempaan on hauras tai katkennut kokonaan. Huoltotestamentilla voidaan varmistaa, että lapsi saa olla tutussa ja turvallisessa ympäristössä, mikäli huoltajalle sattuu jotain. Tiedonsaantioikeuden laajentaminen bonusvanhemmalle tai muulle läheiselle ihmiselle ja huoltotestamentti ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja oheishuoltajuutta pohtiville.

Tiedonsaantioikeus, tehtävänjakosopimus ja huoltotestamentti. Mitä ne ovat?

Bonusvanhempi kokee usein olonsa ulkopuoliseksi uusperheessä. Puolison lapsesta huolehtiminen voi tuntua jopa ahdistavalta, jossa on velvollisuuksia muttei oikeuksia. Bonusvanhemman roolia on mahdollista vahvistaa erilaisilla toimenpiteillä, joista tässä kirjoituksessa käsitellään kolme: tiedonsaantioikeutta, tehtävänjakosopimusta sekä huoltotestamenttia. Nämä kolme toimea voivat vahvistaa bonusvanhemman roolia lapsen ja uusperheen arjessa. Nämä kolme tointa takaavat perheen aikuisten tasavertaisuutta uusperheen vastuullisina aikuisina.

Voimassa oleva lapsenhuoltolaki mahdollistaa tiedonsaantioikeuden, tehtävänjaon ja asumisen jakamisen useammalle henkilölle kuin lapsen huoltajille. Tiedonsaantioikeus voidaan sopia tosiasialliselle, ei juridiselle vanhemmalle tai muulle henkilölle. Tiedonsaantioikeuden myötä aikuisella on samanlainen oikeus saada tietoja lapsesta kuin lapsen huoltajalla. Esimerkiksi terveydenhuollossa tai koulussa ei tietoja saa antaa bonusaikuiselle ilman molempien huoltajien suostumusta. Vahvistetulla tiedonsaantioikeudella tämä kuitenkin onnistuu, jolloin myös bonusaikuisella on mahdollisuus huolehtia lapsen arjesta huolehtimiseen huoltajan tavoin.

Tehtävänjakosopimuksella voidaan sopia mistä lapsen asioista kukin huoltaja päättää. Jos halutaan että yksi huoltaja päättää yksin esimerkiksi lapsen koulunkäynnistä ja uskonnosta, näin voidaan tehdä. Tehtävänjakosopimuksella voidaan helpottaa uusperheen arkea, mikäli esimerkiksi toinen vanhempi asuu kauempana tai suhde muutoin on vanhempaan hauras tai katkennut. Moni arjen tehtävä vaatii molempien huoltajien läsnäoloa ja suostumusta. Nämä tilanteet voidaan arjessa tehdä helpommiksi jakamalla tehtäviä huoltajalle, jonka luona lapsi tosiasiallisesti asuu.

Huoltotestamentissa huoltaja määrittelee, kenelle uskoo lapsen huollon, mikäli hänelle tapahtuu jotakin. Huoltotestamentin avulla huoltaja voi varmistaa lapsen pysymisen hänelle tutussa ympäristössä ja tuttujen ihmisten ympäröimänä ilman muualle sijoitusta lastensuojelun toimesta. Huoltotestamentin voi laatia yhdessä lakimiehen kanssa. Lapsen toinen huoltaja on aina ensisijalla lapsen huoltajaksi, mikäli huoltajalle sattuu jotakin. Mikäli toisen vanhemman huoltajuuskyvyssä kokee olevan puutteita, on ne hyvä kirjata huoltotestamenttiin. Lisäksi on hyvä kirjata, miksi ehdotettu henkilö on soveltuvampi ja lapsen edun mukainen henkilö tehtävään. Huoltotestamentilla ei ole muotovaatimuksia kuten tavallisella testamentilla. Se on kuitenkin hyvä tehdä kirjallisesti sekä lisätä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Mikäli lapsella on useampi huoltaja, huoltotestamentin voivat myös tehdä lapsen huoltajat yhdessä.

Onko oheishuoltajuus meille oikea ratkaisu, vai joku muu?

Ajatus oheishuoltajuudesta lähti siitä huolesta, mitä lapselle tapahtuu jos minä, totaaliyh äiti, vaikka vammaudun niin etten pysty lapsestani huolehtimaan, tai jopa kuolen. Ensin ajattelin että ehdottomasti tahdon oheishuoltajuuden ja ajattelin tähän omaa äitiäni. Aloin ottaa asiasta selvää.  Luin muiden kokemuksia oheishuoltajuudesta, ja sillä oli puhujia sekä puolesta että vastaan. Lapsi oli tuolloin n.2v, eli olin ehtinyt pitää pakettia kasassa jo tovin yksin.

Sitten kun selvisi että oheishuoltajalla tulisi olemaan samat oikeudet ja velvoitteet kuin minulla, aloin tulla toisiin ajatuksiin. Aloin miettiä että haluanko sittenkään antaa toiselle sellaista ”valtaa ” vaikuttaa meidän elämään. Entäs jos tulisikin ristiriitoja asioista, ja oheishuoltaja haluaisi toimia täysin toisin kuin minä. Asiat menisivät vaikeiksi. Oheishuoltajalta pitäisi olla lupa kaikkeen, mihin lapsen isältäkin pitäisi olla, jos semmoinen sattuisi olemaan. En osaa edes eritellä mitä kaikkea se pitää sisällään kun ei ole koskaan tarvinnut miettiä moista.  

Mutta siis päätin että oheishuoltajuus ei ole se mitä minä haluan. 

Sen sijaan teetätin testamentin jossa ilmaisen tahtoni ja toiveeni huoltajasta, mikäli itse en siihen ole enää kykeneväinen. Tämä ratkaisu oli meille parempi.

Lapsella on oikeus tavata myös tosiasiallista vanhempaa, joka ei ole huoltaja. Joulukuussa 2019 voimaantullut lapsen huoltolaki loi mahdollisuuden tavata myös vanhempaa, joka ei ole huoltaja. Pitkäaikainen uusperhe voi luoda tilanteen, jossa lapsen elämässä pitkään ollut sosiaalinen vanhempi eron jälkeen ei ole tapaamisoikeudellinen ilman vahvistettua tapaamissopimusta. Mikäli lapsi on asunut vakinaisesti sosiaalisen vanhemman kanssa samassa taloudessa, voi tapaamissopimus olla hyvinkin vahvistettavissa. Tätä postausta kirjoittaessa (huhtikuussa 2020) tilanne on kuitenkin vielä hyvin uusi, eikä kokemuksia näistä tilanteista vielä ole. Mikäli olet ollut tällaisessa tilanteessa, mielellämme kuulisimme siitä.

Onko sinulla kokemusta tiedonsaantioikeudesta tai tehtävänjakosopimuksesta käytännössä?

Tiedonsaantioikeus, tehtävänjakosopimus ja huoltotestamentti uusperheessä voivat helpottaa arkea ja jokapäiväistä elämää. Mikäli sinusta tuntuu, että lapsen parhaaksi olisi jokin muu ratkaisu, lue kirjoituksemme oheishuoltajuudesta ja perheen sisäisestä adoptiosta.