Perheen sisäinen adoptio tulee Uusperheellisten perhekuvioissa ajoittain esille. Perheen sisäisestä adoptiosta voi olla kuitenkin haasteellista löytää tietoa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi prosessia yleisellä tasolla, mutta myös jonkin verran alueellisia eroavaisuuksia löytyy. Tässä kirjoituksessa käsitellään perheen sisäistä adoptiota yleisellä tasolla mutta myös perheen henkilökohtaisesta näkökulmasta. Perheen sisäinen adoptio vaikuttaa koko perheeseen, jokaisella omalla tavallaan ja sitä on hyvä käsitellä myös perheen kesken, vaikkei siihen virallisesti olekaan mitään ohjeistusta

Perheen sisäinen adoptio

Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan puolison lapsen adoptoimista. Adoptio on oikeudellinen suhde, jossa adoptoiva vanhempi on lapsen huoltaja ja lapsi myös saa perimisoikeuden adoptoivaan vanhempaan. Myös lapsen aiempi oikeudellinen side toiseen biologiseen vanhempaan katkeaa.

Kuka voi adoptoida? Adoptoijan täytyy olla täysi-ikäinen, lapsen on oltava puolison biologinen lapsi ja puolisoiden on oltava naimisissa. Adoption hakijan ja lapsen välille on täytynyt muodostua vahva side tai adoption on oltava muuten hyvin vahvasti lapsen edun mukainen. Perheen sisäisessä adoptiossa voidaan joustaa muutoin adoptiossa säädettyä adoptoijan ja adoptoitavan ikäeroa (vähintään 18, enintään 45 vuotta).

Myöskään yksinhuoltaja ei voi päättää lapsen adoptiosta yksin, vaan toista oikeudellista vanhempaa kuullaan asiassa ja vanhemmalta vaaditaan siihen suostumus. Lähtökohtaisesti vanhemman on annettava suostumus ja perusteiden pitäisi olla merkittävät lapsen edun kannalta, että adoptio vahvistettaisiin biologisen vanhemman sitä vastustaessa.

Päädyimme perheen sisäiseen adoptioon, koska olen ollut lapsen vanhemman kanssa yhdessä jo raskausajasta lähtien ja minun ja lapsen suhde on hyvin läheinen isä-lapsi. Halusin vahvistaa suhteen, koska uskoimme lapsen äidin kanssa sen olevan meille molemmille hyväksi. Mietimme oheishuoltajuuden ja adoption välillä, mutta halusin, että side olisi mahdollisimman vahva, joten päädyimme adoption selvittämiseen.

Adoptioneuvonta

Meille tuli yllätyksenä, että adoptioneuvonnasta haluttiin kontaktoida biologinen vanhempi, jonka isyyttä ei ikinä oltu vahvistettu eikä tämä ollut ikinä tavannut lasta tai pitänyt lapseen mitään yhteyttä. Adoptioneuvonnasta pyydettiin isän nimi, asuinpaikkakunta, mitä tahansa tietoja, joiden avulla isää voitaisiin tavoitella. Isältä pyydettiin myös lupa, saako isän tiedot luovuttaa lapselle, mikäli tämä on myöhemmin adoptioneuvontaan yhteydessä ja haluaisi tavata biologisen isänsä.

Perheen sisäisen adoption aloittamiseksi tulee olla yhteydessä kunnan sosiaalipalveluihin, joka vastaa adoptioneuvonnan järjestämisestä. Adoptioneuvonta voidaan toteuttaa myös ostopalveluna, mutta sosiaalipalvelut antavat päätöksen adpotioneuvonnan hankinnasta. Myös biologiselle vanhemmalle tarjotaan adoptioneuvontaa. Adoptioneuvonta sisältää yleensä 1-3 käyntiä sekä kotikäynnin.

Kävimme adoptioneuvonnassa kolme kerta ja sosiaalityöntekijä kävi meillä kerran. Sosiaalityöntekijä vaihtui ensimmäisen käynnin jälkeen, joten ensimmäisellä ja toisella käynnillä käytiin läpi paljon samoja asioita. Neuvontakäyntien välissä meillä oli tehtäviä liittyen omaan lapsuuteen, arvoihin, joita haluaisimme lapselle siirtyvän, muiden perheenjäsenten ja isovanhempien suhtautumisesta adoptioprosessiin sekä pohdimme yhdessä adoptiosta puhumista. Adoptioneuvonnan lähtökohtana on, että adoptiosta puhutaan lapselle ja hän saa halutessaan ottaa yhteyttä biologiseen vanhempaansa adoptioneuvonnan kautta. Kokonaisuudessaan prosessi kesti noin 10 kuukautta.

En ole missään vaiheessa katunut päätöstä adoptoida puolison lapsi. Tiedän, että tulen aina olemaan lapsen elämässä mukana, eikä minun oikeuksiani voida kieltää eikä adoptiota peruuttaa. Joskus olen miettinyt, että mitä jos lapsi haluaa tavata biologisen vanhempansa ja mitä siitä seuraa, mutta kun aikaa kuluu ja yhdessäolomme vahvistuu joka päivä ja viikko, on tämä pelkokin hälventynyt.

Adoptioprosessin on sanottu kestävän noin raskauden ajan. Siinä ajassa molemmilla vanhemmilla ja lapsella, jos tämä on sen ikäinen, on aikaa totuttautua ajatukseen ja ikäänkuin kasvaa uuteen tilanteeseen. Mikäli adoptio ei tunnu sopivalta ratkaisulta, mutta mietitte ratkaisuja perheen arjen helpottamiseen, lue kirjoituksemme myös Oheishuoltajuudesta sekä Tiedonsaantioikeudesta, tehtävänjakosopimuksesta sekä huoltotestamentista.

Onko sinulla adoptiotarina tai siihen liittyvää pohdintaa, jonka haluaisit jakaa kanssamme?