Onko oheishuoltajana oikea vanhempi? Oheishuoltajuus puhuttaa aika-ajoin Uusperheellisiä ja kysyimmekin perheiltä kokemuksia erilaisista ratkaisuista asiaan liittyen. Saimme useita vastauksia perheiltä, jotka halusivat jakaa oman kokemuksensa muiden avuksi. Nyt käymmekin läpi erilaisia huoltajuuteen liittyviä vaihtoehtoja: perheen sisäisen adoption, oheishuoltajuuden sekä huoltotestamentin sekä niitä lähtökohtia, joista näihin ratkaisuihin on päädytty. Toivommekin, että näistä kokemuksista on sinullekin hyötyä, mikäli mietitte ratkaisuja samankaltaisessa tilanteessa. Ratkaisut eivät aina ole helppoja, eivätkä erityisesti yksiselitteisiä niihin liittyvien suurten tunnelatausten kanssa.

Mitä tarkoittaa oheishuolto? Onko oheishuoltajana oikea vanhempi ?

Oheishuoltajuus on puhekielen ilmaisu lainkohdalle, jossa mainitaan huoltajina lapsen vanhempi tai ” muu henkilö, jolle huolto on uskottu tuomioistuimen päätöksellä”. Oheishuoltaja on ikään kuin ylimääräinen huoltaja lapselle. Oheishuoltajapäätös ei vähennä vanhempien huoltovastuuta tai muuta sitä. Oheishuoltaja voi kuitenkin tukea lapsen vanhempaa huollon toteutumisessa, erityisesti, mikäli lapsen suhde toiseen huoltajaan on katkennut tai erittäin hauras.

Muutin mieheni kanssa yhteen vuonna 2011. Perheeseemme kuului mieheni 4-vuotias tytär. Tytön äiti sairastui vakavasti ennen tytön syntymää ja vanhemmat erosivat tytön syntymän jälkeen. Tyttö oli asunut isällään koko ajan ja isällä oli tytön huoltajuus.

Menimme mieheni kanssa naimisiin vuonna 2013. Mieheni joutuu työnsä vuoksi matkustamaan ympäri Suomea ja on paljon poissa kotoa. Osallistuin sen vuoksi alusta asti hyvin paljon lapsen arkeen, esimerkiksi vein lapsen päiväkotiin ja hain sieltä sekä hoidin lapsen lääkärikäynnit. Ilman oheishuoltajuutta minun kanssani ei keskusteltu lapsen kasvatukseen liittyvistä asioista päiväkodissa enkä saanut lasta koskevia terveystietoja.

Oheishuoltaja on lapselle läheinen aikuinen, esimerkiksi bonusaikuinen tai isovanhempi. Tämän aikuisen henkilön suostumuksella voidaan pyytää lastenvalvojaa vahvistamaan tai käräjäoikeudesta hakea hänelle oheishuoltajuutta. Oheishuoltajalla on huoltajan oikeudet, muttei elatusoikeutta lapseen. Mikäli perintöoikeus halutaan ulottaa oheishuoltajaan, on lapsi adoptoitava. Adoptiosta voit lukea lisää Perheen sisäinen adoptio -postauksestamme.

Miten oheishuoltoa haetaan?

Oheishuoltajuus voidaan vahvistaa lastenvalvojalla. Mikäli asiaa ei voidaan sopia lastenvalvojan vahvistuksella, mutta koetaan sen olevan lapsen edun mukaista, tulee sitä hakea käräjäoikeudesta vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää huoltajien, vanhempien ja oheishuoltajuutta hakevien suostumukset. Mikäli oheishuoltajuutta haetaan vastoin jonkun suostumusta, voi käräjäoikeus pyytää asiassa sosiaalilautakunnan selvitystä.

Oheishuoltajuuden hakeminen kesti kaiken kaikkiaan puoli vuotta. Kirjallisen hakemuksen lisäksi meitä haastatteli kaksi lastenvalvojaa. Bonuslapsen äiti vastusti jyrkästi oheishuoltajuutta ja se pitkitti prosessia, koska jouduimme kirjoittamaan lausuman hänen vastineeseensa.

Oheishuoltajana sain wilmatunnukset ja olen pystynyt huolehtimaan bonuslapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kun isä on reissuhommissa, hän voi keskittyä työhönsä, eikä hänen tarvitse selata koulun tiedotteita ja huolehtia niistä. Voin allekirjoittaa kokeet ja muut paperit, joihin vaaditaan huoltajan allekirjoitus, eikä tarvitse odottaa, kun isä palaa kotiin viikon reissultaan. Tämä helpottaa kovasti meidän arkea.

Lapsen etu korostuu oheishuoltajuutta hakiessa. Mikäli oheishuoltajuus vahvistetaan lastenvalvojalla, tulee pystyä kuvaamaan lapsen ja oheishuoltajan välinen suhde ja miksi oheishuoltajuus on lapsen edun mukaista. Sama tulee kuvata käräjäoikeuteen jätettävässä hakemuksessa. Oheishuolto voi olla määräaikainen tai päättyä lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Oheishuoltajuus voi myös syventää lapsen ja aikuisen välistä suhdetta vahvistaen ja luoden pysyvyyttä lapsen elämään. Oheishuoltajuus voi myös olla tukemassa perheytymistä ja ”meidän perheen” tuntua, vaikkei tämän pitäisi koskaan olla oheishuoltajuuden lähtökohta. Oheishuoltajuus voi myös vähentää niin lapsen kuin bonusvanhemman ulkopuolisuuden tunnetta ja kuuluvuutta perheeseen, joka taas vaikuttaa erittäin syvällisellä tasolla yksilössä.

Oheishuoltajuus on ollut minulle itselleni merkittävää sosiaalisen vanhemmuuden kannalta. Minuun suhtaudutaan lapsen vastuullisena kasvattajana, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaavana vanhempana ja lapsesta välittävänä aikuisena, enkä ole päiväkodin ja koulun työntekijöiden silmissä vain isän puoliso, naisystävä tai äitipuoli.

Oheishuoltajuuspäätös on yhdistänyt valtavasti meidän perhettä. Olemme mieheni kanssa perheen aikuisina tasavertaisia ja kaikki perheemme neljä lasta ovat keskenään tasavertaisia. Minun ja bonuslapsen suhde on lämmin ja läheinen. Bonustyttöni varmasti kokee, että välitän hänestä yhtä paljon kuin kolmesta biologisesta lapsestani. Myös omat vanhempani ovat hänelle läheisiä ja hän pitää heitä isovanhempinaan.

Mietityttääkö sinua arjen huoltajuuteen liittyvät ratkaisut arjen helpottamisessa? Julkaisemme viikon aikana kirjoitukset myös Perheen sisäisestä adoptiosta sekä Tiedonsaantioikeudesta, tehtävänjaosta sekä huoltotestamentista.

Onko sinulla tarina, jonka haluaisit jakaa perheestänne? Ota yhteyttä joko yhteydenottolomakkeella tai sähköpostitse minna@ruuhkavuosissa.fi